Miten vaatteet pysyisivät käytössämme pidempään? Yksinkertainen vastaus on tietysti valmistamalla ja ostamalla vain laadukkaita, kestäviä tuotteita ja korjaamalla ja huoltamalla niitä. Arjessa kuluttajia ja yrityksiä voi kuitenkin houkuttaa helppous ja rahan säästö.
Kun tarkastellaan suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöjä, materiaalivalinnoilla on valtava vaikutus. Lähes 90 prosenttia päästöistä syntyy tekstiilikuitujen ja materiaalien tuotannossa. Tehokkaimmin näitä päästöjä voidaan leikata korvaamalla puuvilla ja polyesteri kierrätyskuiduilla ja uusilla kuituinnovaatioilla.
Helpoin ja nopein tapa vähentää päästöjä on pidentää tuotteiden käyttöikää eli lisätä käyttökertoja. Jos tekstiilituotteiden käyttöikä saadaan tuplattua, se vähentää suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöjä noin 46 prosenttia.
Mikä meitä estää? Ainakin ultrapikamuoti ja sen luoma hintamielikuva.
– Ultrapikamuoti on vääristänyt ihmisten ajatukset tekstiilituotteiden arvosta. Uutta on niin helppoa ja vaivatonta ostaa, mutta esimerkiksi vaatteen huoltaminen ja korjaaminen vaativat hieman vaivannäköä. Korjauspalvelut maksavat enemmän kuin moni ultrapikamuoti-tuote, eikä halpa tuote ole usein heikon laadun vuoksi korjattavissa. Meidän pitäisi tehdä korjaaminen vieläkin saavutettavammaksi ja houkuttelevammaksi – potentiaalia kyllä löytyy, toteaa FabPatch Oy:n vastuullisuuskoordinaattori Natalie Ahonen.
”Vaatteen huoltaminen ja korjaaminen vaativat hieman vaivannäköä.”
Lisää korjaamisen helppoutta
Kun tuotteen käyttöiän tuplaaminen on niin merkittävä päästöjen vähentäjä, on helpoille keinoille korjata vaatteita tarvetta. Nykyään tietämys ja opit tekstiilien korjaamisesta ja huoltamisesta eivät enää siirry samalla tavalla kuin ennen sukupolvelta toiselle.
FabPatchin innovaatio on Vaatelaastari, jolla vaatteen voi korjata kuka vain helposti ja nopeasti – siihen ei tarvita taitoa eikä työvälineitä.
– Myös kansallinen lainsäädäntö edistyy hitaasti tietyissä asioissa. Toivomme, että lailla kannustettaisiin ihmisiä korjaamaan vaatteita tekemällä siitä taloudellisesti järkevää esimerkiksi arvonlisäveron madaltamisella tai jopa poistamisella korjauspalveluissa ja -tuotteissa, sanoo Ahonen.
Oleellista on myös, että yrityksiä vastuutetaan antamaan ohjeet, miten vaatteita huolletaan.
– Vaatteiden huolto-ohjeet täytyy olla vaatteissa järkevästi esillä. On tärkeää, että esimerkiksi pesulaput ovat materiaalia, joita ei haluta leikata heti pois, koska ne tuntuvat ikävältä. Oikein huollettu vaate kestää pidempään.
Puolustusvoimissa korjaaminen on osa toimintaa
Koko prosessi tähtää pitkään käyttöikään
Työvaatevalmistaja Dimexin asiakkaille vaatteiden pitkä elinkaari ja kestävyys on lähtökohta. Työvaatteilta ja niiden materiaaleilta vaaditaan kestävyyttä eri tavalla myös työturvallisuuden ja tuotteilta vaadittavien sertifikaattien myötä. Dimexillä työvaatteisiin ei valita kierrätysmateriaaleja, jos kierrätyskuitu heikentää materiaalin kestävyyttä.
– Pitkä käyttöikä on tuotteidemme ykköskriteeri ja myös vastuullista tuotantoa. Emme voi fuskata missään kohtaa – materiaalien lisäksi teknisen toteutuksen ja lisätarvikkeiden, kuten vetoketjujen, täytyy olla huippulaatua, sanoo Dimexin design- ja tuotekehitysjohtaja Taru Lahti.
Tuotteilla onkin erittäin matala reklamaatioprosentti: vain 0,1 prosenttia Dimexin tuotteista palautuu reklamaatioiden kautta. Tyypillisesti Dimexin työvaatteet ovat käytössä siihen pisteeseen, että ne hajoavat.
– Työvaatteet ovat käytöstä poistettaessa niin likaisia ja kontaminoituneita, että niitä ei voi kierrättää tekstiilikuiduiksi.
”Pitkä käyttöikä on tuotteidemme ykköskriteeri ja myös vastuullista tuotantoa. Emme voi fuskata missään kohtaa – materiaalien lisäksi teknisen toteutuksen ja lisätarvikkeiden, kuten vetoketjujen, täytyy olla huippulaatua.”
Kun työvaate on mukava, sitä käytetään
Työvaatteiden suunnittelussa materiaalit ja rakenteelliset ratkaisut lähtevät aina asiakkaan tarpeesta. Mahdollisimman mukava tuote takaa mahdollisimman pitkän käyttöiän. Samalla tuotteen ympäristökuormitus laskee, kun sitä käytetään satoja ja tuhansia kertoja.
– Lähtökohtaisesti emme käytä monomateriaaleja, kuten esimerkiksi 100-prosenttista puuvillaa, vaan hyödynnämme materiaalisekoituksia. Työvaatteiden täytyy olla samantasoisia kuin korkealaatuiset urheiluvaatteet. Ne joustavat ja istuvat hyvin, vaikka työtä tehdään mitä hankalammissa asennoissa, sanoo Lahti.
Työvaatteiden kestävyyttä testataan Dimexillä yhdessä ammattipesuloiden kanssa. Tarkkaa lupausta pesukertojen määrästä on kuitenkin vaikea antaa, sillä työvaatteiden käyttö ja huolto vaihtelevat huomattavasti. Joissakin työympäristöissä vaatteet pestään säännöllisesti ammattimaisissa prosesseissa, kun taas toisilla käyttäjillä pesuvälit voivat olla huomattavasti pidempiä.
– Nyt otamme askelia kohti tuotekohtaista hiilijalanjälkilaskentaa. Lisäksi yksi kehityskohde on digitaalinen tuotepassi eli DPP, jonka käyttöönotto tulee EU-regulaation myötä vaiheittain pakolliseksi, sanoo Lahti.
Digitaalinen tuotepassi vauhdittaa kiertotaloutta
Osana EU:n hyväksyttyä ekosuunnitteluasetusta kaikkiin Euroopan Unionin alueella myytäviin tekstiileihin tulee pakolliseksi digitaalinen tuotepassi eli DPP. Sillä halutaan parantaa vaatteiden kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja korjattavuutta. Samalla sen tavoite on tehostaa materiaalien kiertoa ja parantaa energia- ja resurssitehokkuutta – siis mahdollistaa kiertotalouden tavoitteiden toteutumista käytännössä.
Digitaalinen tuotepassi ohjaa ja kannustaa myös kuluttajaa valitsemaan vastuullisen tuotteen parantamalla kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuutta.
Nyt kierroksella olevassa luonnoksissa, jotka koskevat EU:n ekosuunnitteluasetusta ja digitaalista tuotepassia, on ilmennyt haasteita määritellä kriteerit tuotteen korjattavuudelle. Niissä myös esitetään että, valmistajan vastuu kertoa, miten tuote voidaan korjata, jäisi vapaaehtoiseksi. Ahonen pitää tärkeänä, että asiasta käydään yhä keskustelua.
– Lisäksi voisi määritellä, mitkä osat vaatteista pitäisi olla korjattavissa. Esimerkiksi stardardoitu vetoketju olisi erinomainen uudistus. Nyt jokaisella valmistajalla on erilainen vetoketju, ja niihin on yleensä mahdoton löytää täysin korvaavaa. Rikkinäinen vetoketju saa monen heittämään muuten käyttökelpoisen vaatteen pois, ja vetoketjun vaihtaminen on usein hyvin aikaa vievää tuotteen valmistustavan vuoksi. Toki asian kääntöpuoli on valmistajien ymmärrettävä huoli varaosien suuresta tilauskannasta, varastoinnista ja niiden kustannuksista, hän sanoo.
Dimexille digitaalinen tuotepassi on mahdollisuus lisätä tuotetiedon läpinäkyvyyttä, tehostaa tiedonhallintaa ja vastata asiakkaiden kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin. Seuraavaksi yhtiö valitsee strategisen kumppanin jatkokehitykseen ja arvioi, ottaako tuotepassin käyttöön jo ennen virallisten määräaikojen voimaantuloa.
– Olemme halunneet edetä tässä ennakoivasti, ja DPP-valmiutemme ovat jo todella hyvällä tasolla. Käytössämme on toimiva tuotepassin testiversio, jonka kehittämisessä olemme hyödyntäneet CIPRASS-2-hankkeessa saatua osaamista ja kokemuksia. Tavoitteemme on olla askeleen edellä ja luoda samalla lisäarvoa asiakkaillemme, toteaa Lahti.
Suomen Tekstiili & Muoti ry on osana EU:n tuotepassikehityksen Cirpass-2 -kärkihanketta. Tämä Fab-artikkeli on toteutettu yhteistyössä Cirpass-2 -hankkeen kanssa.